Mieleni sopukoista

 K oruttomia lauseita, päivä päivän jälkeen raapustan ruttuisille sivuille, riekaleiseen ruutuvihkoon. Maailma on  huokauksia täynnä. Rikkinäisiä ihmissuhteita. Hajoitettuja perheitä, alkoholinhuuruisia äitejä ja isiä. Keskoslapsia keskolan lasikaapeissa. Huumeneuloja kotilähiön hiekkalatikolla. Lapsen kädessä käytettyjen neulojen koko kirjo. Jokaisena aamuna aurinko nousee kaikille, samalle taivaalle. Laskee illalla, jättäen maailman kärsimyksest taakseen. ei ole minusta pelastajaksi. Ei helmoiksi ihmislapsen itkeä ikävää. Sylini reunat ovat rajalliset. sydämeni täynnä surua. Maailman raadollisuutta. (2015)

  Poutapilvistä  sataa vettä, kuin kyyneleitä nauravista silmistä. Yllätyksiä täynnä ihmislapsen päivät. Huominen hiihtää hiljaa nnurkan takana. Eilisestä kuin varjo pakenevassa tukanrajassa. Oikeastaan  liian valmiiksi kirjoitettu käsikirjoitus, on liian raskas elää.